Anturat valettu

Nyt tuntuu että piiiitkän odottelun jälkeen tontilla alkaa tapahtua pikavauhtia. Kastellilta soitti asennusporukan mies. Sain listan kaikkea varmistettavaa sokkelista, kuten radon-huopa (you say what??) ja 10 muuta koottua. Satuin olemaan juuri työpaikan ilta"koulutuksessa" ravintolassa ja koulutus oli juuri alkamassa. Siellä muut istuivat kuoharit kädessä ja odottivat että minä palaan takaisin paikalleni. Sensijaan kävin repäisemässä kouluttajan vieraskirjasta pari sivua muistiinpanovälineiksi kesken maljannoston ja tietty kynän siitä vieraskirjasta kanssa! :D "Joo sorisori, mun on pakko ottaa tää puhelu.. ja paperi *rrreps* ja kynä.. Joo siis radon-huopa.. ok. Siis harjaterästartunnat.. Ei jengattavia pultteja, taitettu vaakasaumaan ja valettu.. selvä.. ". No, opin illan aikana myös ommelaineista ja hemostaateista melko paljon, mutta kyllä puhelu oli kuitenkin illan parasta antia ruuan ja valkoviinin lisäksi.

Kastellin pystytysporukka olisi vapaa tulemaan jo ensi viikon (eli helatorstain jälkeisenä) perjantaina, mutta meillä ei ole tontilla vielä valmista. Seuraavana maanantaina toivon mukaan on jo, eli sokkelia ja täyttöjä varten "anoin" viikonlopun verran lisäaikaa. Tänään käytiin aamulla kurkkaamassa tontilla ja antura oli valettu! Timpuriporukka oli aloittelemassa sokkelin muurausta. Myös sähkökaappi oli tuotu ja kytketty ja sähköä tuli kanssa!

Sähköä tulee! (ja laskuja kohta)

Tontin yläreunalta katsottuna, tässä on teknisen tilan nurkka ja pääsisäänkäynnin kuisti vasemmalla. Musta iso putki kuvan reunassa kertoo tulevan maanpinnan korkeuden.

Pääsisäänkäynnin kuistin antura heti edessä.

Siihen päälle se nousee!

Tieltä päin. Pakettiauton ja talon väliin tulee olohuoneen terassi.

Mies sanoi että näyttää niin pieneltä noi "ääriviivat". Minä taas pelkään sitä hetkeä kun runko on kasassa, sitten se pieneltä vasta tuntuukin! Että sinne ei mitenkään voi mahtua niin montaa huonetta.

Tämä vaihe on varmasti se rakentamisen antoisin vaihe. Lainaa ei ole nostettu ahdistuksiin asti, itse ei tarvitse vielä liata käsiään ja joka kerta kun tontilla käy niin on tapahtunut taas hirmuisesti kaikkea uutta. Toista se on sitten kun taloporukka pakkaa kamansa ja istutaan tyhjän, aution rungon sisällä että mitäs nyt tehtäis, mistä alotettais? Sitten se varmaan jämähtää ja on siitä eteenpäin vain loputonta nikkarointia ja pähkäilyä. Eli nyt on nautittava! :)