Sisäseiniä pystyssä ja valmista pintaa

Viikonloppu meni jälleen ulkoverhouksen parissa. Kuvia en jaksanut enää illalla ottaa, aika takki tyhjä oli viikonlopun jälkeen. Työtahti ei päätä huimannut, saimme tehtyä pääsisäänkäynnin kuistin verhouksen ja hieman naapurin puoleista seinää. Mutta kun se päädyn pakertaminen hölppien muotoiluineen on niin puuduttavaa!! Lisäksi kun mies on perfektionisti ja minä uppoudun helposti pitkäksi aikaa suunnittelemaan ja pohtimaan erilaisia jiirejä, sahausjuttuja ja kiinnitystekniikoita, niin eihän siitä valmista tule. Tai tulee siitä, sitten joskus :)

Tänään maanantaina porhalsin töistä suoraan takan takusen maalaukseen. Viikonloppuna olin sitä kitannut ja hionut ja nyt se oli enää maalia vailla. Starkin kautta siis "kotio", koska piti viedä myös timpurille sika-flexiä, uretaania ja itselle maalitela. Yllätys oli suuri, kun päivän aikana timpuri oli saanut pystyyn väliseiniä!

Makuuhuoneen pariovet vasemmalla ja kodinhoitohuoneen ovi oikealla.

"Mummun huone" eli äitini huonetta, eli siis vierashuone. Äiti asuu niin kaukana että on naurettu, että vihdoin meillekin voi tulla yöksi kun on tilaa, eli siitä tuli heti mummun huone. Tuohon jo levytettyyn kohtaan tule varmaan piano, jota on niin kamala ikävä!!! Sen muuttaminen on niin kallista, etten ole saanut sitä mukaani sen jälkeen kun olen kotoa muuttanut pois. Jos olenkin jossain viihtynyt kauemmin kuin kaksi vuotta, niin ei ole ollut sopivaa seinää pianolle. Pitää nimittäin olla sisäseinä, ettei lämmönvaihtelut vaikuta puurunkoon ja lakkaan ja sitäkautta sointiin. Kerrostalossa olisi lisäksi pitänyt olla kevyt väliseinä, ettei ääni kulje rakenteissa naapureihin. Kun on muuttanut keskimäärin vuoden välein ja asunut yksiöissä ja kaksioissa, niin ei niitä sopivia väliseiniä ja pianonkuljetusfirman taksoja ole niin vaan löytynyt.. 

Meidän makuuhuonetta. Kyllä se on korkea!! Yksi ajatus on ollutkin siinä, että voi nukkua ovi kiinni eikä lopu happi yöllä. No nyt ei pitäisi :)

Saunan ikkunasta siivilöityy valo. Kodinhoitohuoneen vessan seinien alajuoksut liimattuina paikalleen tiilet painoina. 

Oli kyllä niin jännää! Se alkaa muistuttaa ihan kotia! Sai taas niin paljon puhtia ja energiaa tästä. Huomenna alkaa myös takan muuraus, se on yksi odotettu kohokohta myöskin. Siksi takan tausta pitikin vetää pohjamaaliin.

Maalia vailla! Kitattu ja hiottu pieteetillä. Hankalaa oli, koska kipsilevysauma (pystyssä vasemmalla, teippi kuultaa läpi tasoitteesta) oli eri tasossa.. Eli vasemmanpuoleinen levy oli 3mm syvemmällä kuin oikeanpuoleinen. Hyvä siitä mun mielestäni kuitenkin tuli leveällä lastalla kitaten. Lattiasta tuleva putki on korvausilma takalle. 

Tadaa! Koko ilta meni kun piti kolme kertaa maalata. Välissä piti tietty antaa kuivua. Maalatessa tajusin että tämä on ensimmäinen valmis sisäpinta, joka jää tälläiseksi for ever. Toki siihen tulee takka eteen, mutta hei, pintahommia tehdään! :D

Maalinkuivumista odotellessa kävin kantamassa savupiipun sisälle. Mies mainosti että ihan kevyitä ne elementit on. No on varmaan, ellei ole tämmöinen juuri ja juuri verenluovutukseen kelpaavan kokoinen! Hikeä kyllä pukkasi, mutta kannoin kuitenkin. Ensin tietty väärät piippuelementit (ne mitkä tulee katolle) ja sitten ne samat ulos ja oikeat sisään. 

Myös vastaava mestari tuli paikalle sattumalta maalinkuivaustauolla. Siitä olikin aikaa kun kävi viimeksi; silloin oli katon levytys aluillaan. Ulkoverhousta ja sen tuuletuksia tuli lähinnä katsomaan, mutta kiersi hän samalla sisäpuolenkin. Kehui että hyvältä näyttää ja etenkin sydäntä lämmitti ikkunoiden karmitiivistyksen kehut. Minä kun ahdistuin uretaanitsunamista ikkuna toisensa jälkeen kun niitä laittelin! :D 

Nyt taas tuntuu olevan sata volttia intoa eikä malttaisi odottaa että pääsee tekemään ja näkee lisää valmista!