Ensimmäinen lape meni harjoitellessa ja toinen sujui jo puolta nopeammin kun tekniikka parani.
Tässä lähikuva suoraan altapäin.
Äitini ja hänen miesystävänsä saapuivat torstai-perjantaina Lapista kesäloman viettoon. Äidinmies on vanha raksamies, semmoinen itseoppinut paljon rakentanut jokapaikanmies. Äitini taas on vanha (ja varmasti vielä tulevakin ainakin parin keikan verran) Punaisen Ristin delegaatti, kenttäsairaalakonkari ja työmaahuoltaja. Tämä kaksikko kun tiputteli pohjoisesta raksalle niin alkoi tapahtua!
Äitini tuumasi ensimmäisenä että missä ruokapaikka, missä taukotila. Minä että "Meidän taktiikka on ollut että tehdään hommia niin kauan kunnes puukkotappelu on käsillä ja sitten mennään pizzalle". Äitini puisteli päätään että hei hei, tiedäthän tyttäreni itsekin kenttäsairaalakoulutuksen saaneena että kun tullaan katastrofialueelle niin ensin mietitään että missä syödään ja missä suunnitellaan työt! Näinpä siis kaksikko laittoi tuulemaan ja järjesti hommat!
Kirpputorilta hakivat siltä seisomalta pirttikaluston ja seuraavan tunnin sisään ilmestyi vedenkeitin, kahvinkeitin, pistorasialla toimiva kylmälaukku ja kassillinen ruokaa!! Puhumattakaan käsienpesuvadista ja käsisaippuasta, kenttäsairaalaa kun mietitään niin hygieniahan on ihan basics.
Juotiin kahvit ja sillä välin kun me lopettelimme tuulipahvien laittoa niin Äiti ja Äidinmies laittelivat ulkokoolauksia. Mekin siirryttiin sitten ulos auttamaan. Kyllä meinaan alkoi valmista tulla.
Niinhän siinä kävi, että viikonlopun aikana ulkokoolaukset on nyt yhtä (auringonpaahtamaa) päätyä vaille tehty.
Seuraavana päivänä siirryttiin sisälle. Äidinmiehen johdolla aloitettiin sisäkoolaukset kattoon ja höyrynsulku. Pikakurssi saatiin räpsälangan käytöstä ja aivan hurja määrä kaikkea muuta oppia. Niin tuhannen niksiä oli joka työvaiheeseen etten enää yhtään ihmettele että miksi ammattilaiset on niin nopeita! Tämmöisellä tavan talliaisella kestää joka työvaihe tuplat kun pitää kaikki miettiä ja funtsia ja tehdä vaikeasti. Noin vaan suit sait meni mitat kerralla oikein, rimat ja muovit paikalleen. Uskomatonta. Itselläni oli riemuoivallus toisensa perään kun aina hoksasin että jaa TOHON se teki mittakapulaa, ja ton voi tehdä NOIN hienosti!
Tähän vaiheeseen Äiti ja Äidinmies jättivät meidät. Me laitettiin vielä 300 jaolla loput koolausrimat tuonne 1200 asti, eli yhden kipsilevyn verran.
Lopuksi vielä villoitettiin koolattu alue 10cm paksulla villalevykerroksella. Lasivilla yskitti, kutitti, lämmintä oli 27 astetta vielä illalla. Hikiseen ihoon pölyävä villa tarttui ja pisteli paljaita käsivarsia. Tuli mieleen lapsuuden heinänteot kun ei kuunnellut vanhempia vaan piti t-paidassa tehdä heinätöitä. Oli minun vuoroni kiikkua tellingeillä ja mies ojenteli villoja.
Käytiin päivällä naapureissa vaihtamassa puhelinnumerot. Voi sitten soitella jos tulee jotain asiaa, tai huomaa hiippareita raksalla tai muuta ilmoitettavaa. Toiselta naapurilta mukaan tarttui raksamikro! Ihan mahtavaa! :)
Aivan uupuneina raahauduttiin sunnuntaina kotiin kymmenen jälkeen illalla, 13h raksapäivän jälkeen.
Tänään maanantaina otettiin töiden jälkeen koirat mukaan ja ajeltiin jatkamaan höyrynsulkuja. Koska kunnon tellingit saadaan vasta keskiviikkona, niin tehtiin sitten alatason ulkoseiniä. Ensin meinattiin että helppo nakkero, paukutellaan muovit paikalleen ja aloitetaan koolaukset. Juu.. Tumpio ja Tampio taas tunnin ihmetteli piirustuksia, soitteli ohjeita ja lopulta saatiin itse hommaakin tehtyä. Saatiin siis alatasosta puolet muovitettua, eikä mitään puhettakaan mistään rimoista! :D
Laskua on taas pukannut, LVI-urakan ensimmäinen kolmannes tuli laskutettavaksi. Pankista lisää lainaa nostaessani tulin huomanneeksi, että me ei olla vielä toimitettu yhtäkään valmiusastetodistusta! Lainaa on nyt nostettu noin puolet kokonaissummasta, tontti mukaanlukien. Vielä on maksamatta timpurin töitä, koko sähköurakka, 2/3 LVI-urakasta, takka ja koko sisustus kiintokalusteineen. Toistaiseksi mennään suunnilleen budjetissa, hyvä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti